Viisaampi, älykkäämpi, parempi hoivateknologia -tapahtuma Kuopiossa kokosi yhteen vanhuspalvelualan ammattilaiset keskustelemaan miten sensoriteknologiaa, data-analytiikkaa ja tekoälyä voidaan hyödyntää hoivatyössä. Päivän parasta antia olivat työpajat, joissa päästiin käsiksi hoivatyön arjen haasteisiin. Esiin nousi monipuolisia näkökulmia teknologian hyödyntämiseen niin kotihoidossa kuin palvelutaloympäristössä.
Teknologia turvallisen ja itsenäisen arjen tukena
Perinteisten turvapuhelimien rinnalle on viime vuosina tullut paljon erilaista älykästä teknologiaa, jonka tavoitteena on lisätä turvallisuutta sekä tukea itsenäistä ja aktiivista elämää. Sensoriteknologian avulla pystytään seuraamaan esimerkiksi henkilön liikeaktiivisuutta, unirytmiä, ruokailua, WC:ssä ja suihkussa käyntiä, ulko-oven avauksia ja muita toistuvia toimintoja ja rutiineja, mitkä viestii asiakkaan voinnista. Sensoriteknologian tarkoitus ei ole korvata ihmistä hoivatyössä, vaan ennen kaikkea täyttää se ajallinen aukko kun hoitohenkilökunta ei ole läsnä sekä auttaa varmistamaan, että kaikki on hyvin. Parhaimmillaan sensoreiden tuottama aktiivisuusdata motivoi ja kannustaa myös ikäihmistä aktiiviseen liikkumiseen sekä lisää turvallisuuden tunnetta omassa kodissa. Tieto aktiivisuudesta myös rauhoittaa omaisia joilla on iso huoli läheisensä voinnista.
Teknologia hoitajien työssä jaksamisen tukena
Teknologian avulla voidaan lisätä hoitohenkilökunnan turvallisuutta, optimoida ajankäyttöä sekä edistää työssäjaksamista. Mukana kulkevien langattomien turvapainikkeiden avulla hoitajalle on saatavilla apua tarvittaessa myös kotihoitokäynneillä. Teknologian avulla pystytään vähentämään turhia hälytyskäyntejä ja työn kuormitusta, kun erilaisten sensoreiden ja etäyhteyden avulla saadaan reaaliaikaista tietoa asiakkaan voinnista.
Hoitajien työ on fyysisesti hyvin raskasta ja johtaa usein esimerkiksi selkävaivoihin, mikä vaikeuttaa työskentelyä varsinkin vanhemmalla iällä. Tällaisissa tilanteissa teknologia mahdollistaa uuden työnkuvan, eli digihoitajaksi siirtymisen. Digihoitaja tekee edelleen hoitotyötä esimerkiksi kohtaamalla asiakkaan videoyhteyden kautta. Näin pystytään pidentämään pätevien ja osaavien hoitajien työuria sekä paikkaamaan ammattitaitoisen henkilöstön puutteesta johtuvaa rasitusta. Työssäjaksamista voidaan parantaa myös osallistamalla hoitajia palveluiden suunnitteluun ja johtamiseen.
Teknologia omaisviestinnän apuna
Luottamuksellinen suhde omaisten ja hoitajien kesken on tärkeää hoivatyössä. Teknologian avulla voidaan tukea omaisten ja hoitajien yhteydenpitoa, parantaa tiedonkulkua sekä lisätä läpinäkyvyyttä ja vähentää omaisten huolta. Omaisviestinnässä korostuvat erityisesti tietoturva, reaaliaikainen tiedonkulku sekä avoimuus. Perinteisiin viestivihkoihin nähden digitaaliset viestintävälineet tarjoavat hyvän ja tietoturvallisen vaihtoehdon yhteydenpitoon. Parhaimmassa tapauksessa niitä on helppo, nopea ja miellyttävä käyttää.
Teknologia tukena hoivapalveluiden tuottajien sekä viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa
Asiakkaan ja omaisten lisäksi hoivapalveluiden tuottaja ja hoitajat toimivat tiiviissä yhteistyössä valvovan viranomaisen kanssa. Hoivateknologian keräämä data mahdollistaa raportoinnin automatisoinnin sekä kustannustehokkaan tavan saada konkreettista tietoa palveluntuottajilta. Tämä puolestaan antaa laajan ja täsmällisen kuvan vanhuspalveluiden tilasta ja tukee johtamista sekä päätöksentekoa eri tasoilla.
Yhdessä digitalisaatio ja tekoäly ovat mahdollisuus, johon liittyy valtaa ja vastuuta. Hoivateknologia kehittyy huimaa vauhtia. Tapahtumamme osallistujien viesti oli kuitenkin selvä: palveluiden ja työkalujen täytyy vastata todelliseen tarpeeseen ja tiedonkeruun täytyy olla perusteltua. Keskiössä on aina ihminen. Uuden teknologian käyttöönotto vaatii myös uudenlaisia prosesseja ja toimintamalleja sekä muutosjohtamista. Tämä on mainio ohjenuora meille, jotka suunnittelemme ja tuotamme teknologiaratkaisuja hoivan tarpeisiin.
