Tulevaisuuden sairaaloita rakennetaan niin maailmalla kuin Suomessa. Täällä erikoissairaanhoidon investointeja on tekeillä noin kolmen miljardin euron edestä. Tiloiltaan, toiminnoiltaan ja teknologioiltaan tulevaisuuden sairaalat ovat kovin erilaisia aikaisempiin verrattuna.
Potilaille tulevaisuuden sairaalat tarjoavat entistä parempaa hoitoa ja palvelua. Tiedossa on kuitenkin myös uudenlaisia turvallisuushaasteita, jotka koskevat niin henkilökuntaa kuin potilaita. Haasteita ja niiden ratkaisuja valottavat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Lasse Kylén ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Olli Siitonen sekä KYS Uudistuu -hankejohtaja Kirsi Leivonen.
Molemmissa sairaanhoitopiireissä on parhaillaan käynnissä suuret sairaalainvestoinnit. Oulussa PPSHP rakentaa OYS 2030 -nimellä tunnettua tulevaisuuden sairaalaa noin 900 miljoonalla eurolla; PSSHP puolestaan peruskorjaa ja uudisrakentaa Kuopion yliopistollista sairaalaa KYS Uusi Sydän 2025 ja Psykiatriatalo -projekteissa yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla.
© Oys2030 / © OYS Valokuvaus
Yhden hengen potilashuoneet – mukavia mutta vaikeammin valvottavia
Uusiin sairaaloihin rakennetaan paljon aikaisempaa enemmän yhden hengen potilashuoneita. Ne ovat potilaan kannalta mukavia, suojaavat tämän intimiteettiä ja mahdollistavat tutkimusten sekä toimenpiteiden tekemisen. Potilasta ei tarvitse siirtää niin usein ja erillisiä tutkimus- ja hoitohuoneita tarvitaan vähemmän. Myös infektioriski on pienempi.
Toisaalta yksin huoneessaan oleva potilas on alttiimpi erilaisille vaaratilanteille. Riskejä koituu myös yksinään huoneessa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.
Lasse Kylén:
”Yhden hengen potilashuoneiden keskeinen turvahaaste on kaveriavun puuttuminen, jos huoneessa sattuu jotakin. On myös huomattava, että henkilökunnan valvottavaksi tulee lukumääräisesti enemmän huoneita kuin ennen. Uusissa sairaaloissa paikantava kutsu- ja hälytysjärjestelmä kattaa kuitenkin koko kiinteistön. Näin tiedetään aina, mistä kutsu tai hälytys tulee. Tämä takaa, että apu tulee paikalle nopeasti. Lääkintälaitteiden toiminnan seurantaa puolestaan helpottaa, kun tieto niistä lähtee tilanteen niin vaatiessa automaattisesti hälytysjärjestelmään.”
Kirsi Leivonen ja Olli Siitonen:
”KYSin vuodeosastoilla keskeisin toiminnallinen muutos on, että hoitajat työskentelevät potilaiden luona potilashuoneissa aina, kun se on mahdollista. Tästä huolimatta potilas voi vaikkapa pudota sängystä tai kaatua. Tätä toki sattuu myös useamman potilaan huoneissa, varsinkin iäkkäille ja muistisairaille potilaille.
Turvallisuusjärjestelminä sairaaloissa käytetään perinteisiä hoitajakutsu- ja hätähälytysjärjestelmiä. Uusimpia ratkaisuja ovat dataan tai käyttäytymiseen perustuvat, automaattisesti reagoivat valvontalaitteet tai potilashuoneisiin asennettavat hoidolliset kamerat. Järjestelmät reagoivat poikkeavaan liikkeeseen tai olosuhdemuutokseen huoneessa. Hälytykset ohjataan henkilökunnan mobiililaitteisiin ja näin apu saadaan paikalle nopeasti.
Myös väkivallan uhka yleistyy valitettavasti terveydenhuollossa koko ajan. Potilashuoneissa työskentelevien hoitajien fyysinen turvallisuus voidaan varmistaa paikantavilla hätähälytysjärjestelmillä.”
Turvallisuus ulottuu potilaan kotiin saakka
Uuden hoitoajattelun mukaan potilaan ei aina tarvitse tulla sairaalaan, vaan hoito voidaan antaa tämän kotona teknologian ja avohoidon kehittymisen myötä. Ja vaikka potilas sairaalaan tuleekin, hän todennäköisesti viettää siellä lyhyemmän ajan ja kotiutetaan nopeammin kuin ennen.
Kotona toteutettava hoito asettaa omia vaatimuksiaan. On pystyttävä varmistamaan, että potilaalla on kaikki kunnossa ja että esimerkiksi kuntoutus etenee suunnitellusti. Yhtä lailla on pidettävä huolta kotikäyntejä potilaan luona tekevien hoitajien turvallisuudesta.
Kirsi Leivonen ja Olli Siitonen:
”Erikoissairaanhoidossa on vielä melko vähän kotiin vietäviä palveluja. Hoitoajat ovat kuitenkin lyhentyneet – potilaat kotiutetaan tai siirretään jatkohoitoon heti kun se on mahdollista. Hoitopaikan vaihto tai kotiutuminen on aina riski tiedon siirtymiselle ja hoidon jatkuvuudelle.”
Lasse Kylén:
”Kotikäynnit ovat terveydenhuollossa sikäli haastavia, että ympäristö ei ole tuttu ja käynneillä voi tapahtua monenlaisia yllätyksiä. Jopa erilaiset uhkatilanteet ovat mahdollisia. Riskejä voi pienentää hyvällä ennakoinnilla ja esimerkiksi poistumisturvallisuudesta huolehtimalla. Turvallisuutta voidaan lisätä paikantavalla henkilöturvajärjestelmällä, jota hoitaja käyttää.”
Sairaala on turvallisuuden kannalta vaativa ympäristö
Sairaala on monimuotoisuudessaan turvallisuuden kannalta vaativa ympäristö. Järjestyslain määritelmän mukaan sairaala on yleinen rakennus, jonne yleisöllä tulee olla vapaa pääsy. Avoimuus on yksi suurimmista kriittisiksi määriteltävistä turvallisuus- tai turvattomuustekijöistä.
Avoimuuden lisäksi haasteita tuottaa tulevaisuuden sairaaloiden toimintatapaan kuuluva eri toimintojen sijoittaminen lähelle toisiaan sekä niin tilojen kuin laitteiden yhteiskäyttö. Potilaiden ei tarvitse enää liikkua niin paljon sairaalan sisällä, vaan tutkimuksissa ja toimenpiteissä vaadittavat laitteet, lääkärit ja hoitajat tulevat heidän luokseen – usein potilashuoneeseen.
Tämä herättää uusia kysymyksiä, jotka liittyvät laitteiden löydettävyyteen ja henkilökunnan tavoitettavuuteen. Näiden tärkeys vain korostuu, jos apu on saatava paikalle nopeasti, kuten esimerkiksi elvytystilanteissa.
Myöskään päivystysten turvallisuushuolet eivät tulevaisuuden sairaalassa katoa. Päivystyksissä on edelleen ajoittain levotonta ja potilaat voivat olla aggressiivisia.
Kirsi Leivonen ja Olli Siitonen:
”Sairaalaympäristön avoimuudesta johtuvia riskejä voidaan hallita muun muassa turvallisuussuunnitelmilla, tilasuunnittelulla ja turvatekniikalla. Kulkemista ohjataan muodostamalla tiloista eri vyöhykkeitä. Kulkureitit ja ovet ovat kulunvalvottuja ja vain tarvittavat ovet pidetään auki. Tämä voidaan toteuttaa huomaamattomasti ja asiakasystävällisesti. Asiakkaat pääsevät kulkemaan vain näille tarkoitetuissa tiloissa. Tämä pystytään hoitamaan kulunvalvonnalla, lukituksilla ja esimerkiksi ilmoittautumisen yhteydessä saadulla henkilökohtaisella kulkuluvalla tai potilasrannekkeessa olevalla kulkutunnisteella.
Valvontakamerateknologiaa voidaan myös hyödyntää nykyistä laajemmin. Kameroihin asennettava analytiikka mahdollistaa tehokkaamman valvonnan liikkeen havaitsemiseen sekä olosuhdevalvontaan ja hälytysten tekemiseen. Lainsäädäntö ja yksityisyyden suoja säätelevät tarkasti tätä toimintaa.”
Lasse Kylén:
”Sairaaloissa sattuu epäilemättä vastaisuudessakin uhkaavia tilanteita. Niiden välttämiseksi on panostettava ennakkosuunnitteluun, koulutukseen, vartiointiin ja turvallisiin tilaratkaisuihin. Myös pako- ja poistumisturvallisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Tärkeä tekijä sairaaloiden turvaamisessa on hoitajien kutsu- ja hälytysjärjestelmä, jolla voidaan myös kutsua paikalle vartijoita.
Koko sairaalan kattavaa paikantamisverkkoa voidaan käyttää paitsi henkilökunnan myös lääkintälaitteiden ja sänkyjen sijainnin määrittämiseen. Näin aikaa ei kulu laitteiden tai sänkyjen turhaan etsimiseen.”
Teknologia suureksi avuksi, mutta tuo mukanaan myös riskejä
Teknologian kietoutuminen lähes kaikkeen toimintaan tuottaa tulevaisuuden sairaaloille monenlaisia hyötyjä. Toimintaa ohjataan ja potilaita hoidetaan uusimman teknologian avulla. Näin varmistetaan sujuva ja laadukas hoito, saadaan tieto seuraamaan potilasta hoitoketjun läpi ja tuetaan hoitoammattilaisten yhteistyötä.
Lisäksi teknologia vapauttaa hoitohenkilökunnan aikaa ja voimavaroja varsinaiseen hoitotyöhön sekä vuorovaikutukseen potilaiden kanssa. Se myös helpottaa asiointia potilaiden ja näiden omaisten kanssa.
Teknologia tuo kuitenkin mukanaan myös riskejä, jotka on tunnistettava ja joihin on varauduttava.
Lasse Kylén:
”Teknologia parantaa sairaaloissa turvallisuutta ja on arvokas tuki hoitotyölle. Toisaalta sairaalaympäristö on varsin haavoittuva, jos häiriöitä sattuu. Aina on eri tavoin valmistauduttava siihen, etteivät järjestelmät syystä tai toisesta toimikaan kuten niiden pitäisi. Niihin ei saa luottaa liikaa.”
Kirsi Leivonen ja Olli Siitonen:
”Teknisiin järjestelmiin liittyy aina riskejä koskien esimerkiksi niiden vikaantumista tai käytön hankaluutta. Näihin varaudutaan muun muassa henkilökunnan koulutuksilla, valmiussuunnitelmilla ja -harjoituksilla sekä luomalla toimivat varajärjestelmät häiriötilanteita varten. Kaikista tärkein asia sairaalan toimintaympäristön turvallisuuden takaamisessa on kuitenkin aina osaava ja koulutettu henkilökunta.”
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Haluatko lisätietoa ratkaisustamme?
Lähetä meille viesti, kerromme mielellämme lisää.
Lataa esite sähköpostiisi:
