Uusi teknologia muuttaa hoivatyötä ja ikäihmisten arkea
Kuopion kaupunki on rohkeasti uudistanut ikääntyvien palveluja ja tuonut uutta teknologiaa osaksi hoivan prosesseja. 9Solutions, palveluintegraattori Luona sekä informaatio- sekä terveyden ja hyvinvoinnin teknologian asiantuntijaorganisaatio Istekki ovat kumppaneina mukana kehittämässä älykkäitä turvapalveluja, joita on myös helppo käyttää.
Kun ikääntyneiden määrä kasvaa ja huoltosuhde muuttuu, tarjoaa uusi teknologia mahdollisuuksia elää hyvää elämää omassa kodissa entistä pidempään.
Kuopion kaupungissa uutta teknologiaa hyödynnetään ja testataan aktiivisesti osana hoivatyötä. Vaikka teknologia tuo monia mahdollisuuksia, projektipäällikkö Pauliina Kämäräinen tunnistaa myös epäluuloa, jota teknologiaa kohtaan saatetaan tuntea niin työntekijöiden kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Hän rohkaisee kokeilemaan ja löytämään teknologian mahdollisuudet.
– Uusia ratkaisuja kannattaa ottaa rohkeasti käyttöön, ja etsiä oikeat tavat, millä ne tukevat ihmisen turvallisuutta ja päivittäistä arkea kotona. Monelle vanhukselle on helpottavaa kuulla, että uuden teknologian avulla esimerkiksi äkilliset toimintakyvyn tai terveyden muutokset voidaan huomata nopeasti, Kämäräinen sanoo.
Hänen mukaansa teknologia koetaan yleisesti ottaen turvaa luovaksi, vaikka sen käyttöön liittyykin myös monitahoisia kysymyksiä itsenäisyydestä, itsemääräämisoikeudesta ja yksityisyyden suojasta.
Kämäräinen kertoo, että tutkimusten mukaan ikäihmiset kokevat, että turvallisuuden tunteen lisääntyminen ja nopean avun saamisen mahdollisuus painavat vaakakupissa enemmän kuin mahdolliset yksityisyyteen liittyvät kysymykset.
– Tietoturva ja asiakkaiden tietosuoja ovat tietenkin meille sote-palveluissa erittäin tärkeitä. Näistä käymme kumppanien kesken jatkuvaa keskustelua. Kun tulee kysymyksiä puolin ja toisin, etsitään ratkaisuja yhdessä.
Hoitajien osaaminen mukaan teknologian kehitykseen ja käyttöönottoon
Kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön, on tärkeää kuulla itse hoivatyötä tekeviä ihmisiä. Työn tekemisen tavat muuttuvat uuden teknologian myötä.
Kämäräisen mukaan Kuopiossa työntekijöiden suhtautuminen uuteen teknologiaan on pääsääntöisesti ollut hyvin positiivista. Uuden uittaminen osaksi hoitotyötä vaatii jatkuvaa avointa keskustelua. Kuopiossa on aktiivisesti osallistettu työntekijöitä toiminnan kehittämiseen ja pyritty luomaan ymmärrystä siitä, mitä hyötyä teknologiasta on työntekijöiden lisäksi asiakkaille ja palvelua tuottavalle kaupungille.
– Teknologian toimivuus tai uudet ominaisuudet ovat tärkeitä, mutta Kuopiossa emme mene pelkkä teknologia edellä. Hoitajien kanssa käytävät arjen keskustelut sekä vetämäni hoitajista koostuva teknologian kehitysryhmä ovat olennaisessa roolissa kun kehitämme palveluja. Hoitajien oman osaamisen ja asiantuntijuuden esiin tuominen on tärkeää, jotta teknologia saadaan osaksi hoivan prosesseja. Toimintatapoja pitää pystyä tarkastelemaan ja analysoimaan, joskus myös muokkaamaan, jotta teknologia nivoutuu osaksi niitä. Tämä on hyvin tärkeää toimintaympäristön ja teknologian kehittyessä. Jotta hoidon laatu paranisi ja toteutus tehostuisi, pitää kokonaisuus aina miettiä yhdessä, Kämäräinen pohtii.
Kämäräinen sanoo, että työntekijät ovat keskeisessä roolissa teknologian käyttöönotossa, ja heidän positiivinen ja rohkaiseva asenteensa myös tarttuu asiakkaisiin.
Korkea asiakastyytyväisyys ja into kokeilla uutta
Kaiken palvelukehittämisen keskiössä on kuitenkin asiakas eli hoivaa saava ikääntynyt ihminen. Miten he ovat ottaneet uudet innovaatiot vastaan?
Pauliina Kämäräisen mukaan vastaanotto on ollut hyvä ja teknologia koetaan innostavana mahdollisuutena.
– Asiakastyytyväisyys turvapalveluun on ollut erittäin hyvää, negatiivista palautetta ei ole asiakkailtamme tullut. Asiakkaiden kanssa keskustellaan avoimesti ja annetaan aina mahdollisuus kertoa näkemyksiä ja antaa palautetta, myös käytön aikana tai kokeilun loppuessa.
Positiivisesta asenteesta kertoo osaltaan sekin, että uusiin kokeiluihin on helppo saada testikäyttäjiä mukaan.
– Pilotoimme parhaillaan sensoriteknologiaa, ja ikäihmiset ovat mielissään lähteneet sitä kokeilemaan. Kämäräinen sanoo.
Kuopiossa ollaan monella tavalla oltu edelläkävijöitä teknologian hyödyntämisessä. Pauliina Kämäräinen kertoo, että tavoitteena on verkostoitua aktiivisesti ja kuulla myös muiden kaupunkien ja kuntien hyviä avauksia ja ideoita sote-alan toiminnassa. Hän kehuu kaupungin innovatiivista asennetta ja tahtotilaa, joka mahdollistaa toiminnan aktiivisen kehittämisen ja myös siihen tarvittavat resurssit.
Kuka?
Pauliina Kämäräinen, sairaanhoitaja, projektipäällikkö, Kuopion kaupunki
”Siitä lähtien kun valmistuin sairaanhoitajaksi olen aina halunnut kehittää ja parantaa toimintaa. Olen työskennellyt erikoissairaanhoidossa ja ikääntyvien kotihoidossa sekä Kuopion kaupungin Tuletko-hankkeessa, jossa valmisteltiin turvapalvelu-uudistusta. Olen toiminut myös Living Lab -projektissa projektikoordinaattorina edistäen terveysteknologian innovaatioiden käyttöönottoa, kokeilua ja kaupallistamista. Näen teknologian tärkeänä mahdollisuutena iäkkäiden ihmisten hyvän elämän turvaamisessa.”
Mitä Kuopiossa tehtiin?
Kotihoidon turvapalveluiden älyteknologiahankkeen ensimmäisen vaihe toteutettiin Kuopiossa vuonna 2017. Kuopion kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden tilaamassa palvelukokonaisuudessa oli useita toimijoita, joiden yhteistyön tuloksena jo yli 1400 ikääntyvää kuopiolaista on saanut uudet turvapuhelimet, älykkään ovivahdin ja palovaroittimien. Hanke toteutettiin uudenlaisella kumppanimallilla, jossa kaikki toimijat osallistuvat palvelun yhteiskehittämiseen.
