Kotona asuu tiedetysti entistä heikkokuntoisempia ikääntyneitä ja kotona asumista tukevat ratkaisut ovat pitkälti keskittyneet heidän auttamiseen. Kotihoidon auttamiskäynnit edellyttävät usein kasvokkain tapahtuvia kotikäyntejä, joissa asiakasta avustetaan erilaisissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten esimerkiksi pukeutumisessa ja peseytymisessä. Vai edellyttävätkö?
Virtuaaliset etäkäynnit ja videoyhteydet kotihoidon asiakkaisiin ovat yleistyneet vähentäen erilaisten fyysisten tarkistuskäyntien tarvetta. Mutta voisiko hoitajan fyysisen tai virtuaalisen läsnäolon lisäksi myös älykäs koti ohjata ja auttaa ikäihmistä arjen toiminnoissa tulevaisuudessa?
Älykäs ohjaus tukee itsenäistä toimintaa
Viime aikoina olen saanut olla mukana keskustelemassa tulevaisuuden kotihoidon tarpeista kotihoidon asiakkaidemme kanssa. Yksi toistuva ja mielenkiintoinen kysymys on liittynyt siihen, miten kotiympäristössä voitaisiin entistä paremmin älykkäiden teknologiaratkaisujen avulla tukea asiakkaan kognitiivista toimintakykyä. Nykyiset teknologiaratkaisut pitkälti tukevat fyysistä toimintakykyä tai mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteydenpidon hoitajiin tai läheisiin, mutta tämä ei riitä. Perinteisellä kotikäynnillä hoitajat auttavat usein esimerkiksi vessaan. Joissakin tilanteissa olisi tehokkaampaa ja myös asiakasystävällisempää ohjata häntä tekemään tämä itse, ilman fyysistä kontaktia.
On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että oikeanlaisella ohjauksella voidaan tukea asiakkaan itsenäistä toimintaa. Samanaikaisesti painopiste hoitotyössä on siirtymässä kuntouttavaan työorientaatioon, jossa kannustetaan asiakasta tekemään itse puolesta tekemisen sijaan. Uskon vahvasti, että älykkäällä ohjauksella voidaan ylläpitää ikäihmisen omaa toimintakykyä ja siirtää tehostettujen kotikäyntien aloittamista. Asiakkaalle tämä tarkoittaa toimintakykyisyyttä ja olemassa olevien itselle mielekkäiden toimintojen ja aktiviteettien säilymistä osana arkea. Tähän näkemykseen on sisällytettynä ajatus, että kun tekee itse, voimavarat ovat aidosti käytössä ja aktivoituvat, toimintakyky säilyy mistä seuraa vähemmän avuntarvetta. Tällä on kiistaton yhteys myös mielialaan ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistumiseen.
Visio älykkäästä ohjauksesta haastaa paitsi teknologian kehittämisen myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pohtimaan, miten ja millä resursseilla voidaan toimintakykyä tukea entistä varhaisemmassa vaiheessa. Tarvitaan ohjaavia ratkaisuja, jotka esimerkiksi tukevat asiakkaan kyvykkyyttä. Tutkimus- ja kehittämistyössä mukana olevien tehtäväksi jää vaikutusten arviointi esimerkiksi asiakas-, työntekijä- ja kustannustasolla. Tulevaisuuden slogan ikäihmisen palveluille kuuluukin: puolesta tekemisen sijaan kehitämme ratkaisuja, jotka auttavat asiakasta tekemään itse.
Ennakoi avuntarpeen
Toinen keskeinen visio tulevaisuuden kotihoidosta liittyy ennustamiseen. Nykyiset kotihoidon toimintamallit perustuvat pitkälti jo syntyneen avuntarpeen hoitamiseen. Uskon vahvasti, että osa älykästä ohjausta on auttaa tunnistamaan riittävän ajoissa ne riskitilanteet, jolloin toimenpiteitä asiakkaan toimintakyvyn, terveydentilan tai turvallisuuden näkökulmasta tarvitaan. Erilaisten kotiin asennettavien sensoreiden avulla voidaan tunnistaa esimerkiksi ympäristössä ja aktiivisuudessa tapahtuvia muutoksia, jolloin toimintakyvyn heikkenemiseen voidaan puuttua jo varhain, mutta teknologia ei tässäkään yksin riitä. Myös kotihoidon prosessit muuttuvat teknologian käytön ja teknologisen osaamisen myötä. Hoitohenkilökunnalla on entistä tärkeämpi ja aktiivisempi rooli kehitystarpeiden esille tuomisessa ja kehitystyössä. Lisäksi tulee täysin uudenlaisia työtehtäviä, joihin sosiaali- ja terveysalan koulutus omalta osaltaan pyrkii vastaamaan.
Kehittyvä ala tarjoaa mielenkiintoisen toimintaympäristön ammattilaisille
Tämä kirjoitus on helppo päättää toteamukseen siitä, että kotihoidossa on tulevaisuus ja se tulee olemaan mielenkiintoinen työpaikka ammattilaisille. Toivon, että uusien teknologisten ratkaisujen myötä yhä useampi opiskelija palaa halusta päästä osaksi sitä muuttuvaa ja kehittyvää toimintaympäristöä. Mutta yksin ei kukaan muutosta tee ja muutoksen mahdollistamiseksi tarvitaan jokaista alan toimijaa, avointa yhteistyötä ja joustavaa otetta.
9Solutions tarjoaa kotihoidon palvelualustan, joka erilaisten laitteiden ja sensoreiden avulla kerää tietoa esimerkiksi asiakkaan päivittäisestä aktiivisuudesta ja hälytyksistä. Itsenäinen ja turvallinen arki omassa kodissa on kuitenkin monen tekijän summa. 9Solutions kotihoidon palvelualusta tarjoaa avoimet rajapinnat, mikä mahdollistaa myös muiden muiden toimijoiden ratkaisujen liittämisen palveluun joustavasti ja yksilöllisesti. Ratkaisuun kuuluu myös tilannekeskusohjelmisto hälytysten ja tiedon vastaanottamiseen ja käsittelyyn sekä yhteydenpitoon asiakkaan kanssa. Palvelun tavoitteena on tukea ikääntyneen itsenäistä elämää omassa kodissa sekä helpottaa kotihoidon työtä.
TtT, dosentti Satu Elo on terveystieteistä väitellyt tohtori ja toiminut myös vanhusasumisen ratkaisuista vastaavana tuotepäällikkönä 9Solutions Oy:ssä.
Hän työskentelee tällä hetkellä Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-yksikössä yliopettajana.
