Osastonhoitaja Eija Marin-Pekkala näyttää, miten yhteispäivystyksen tiloihin seinille asennetuilla hoitajapainikkeilla voi hälyttää apua.
KUVA: Pekka Peura
Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksessä käy vilkkaimmillaan 300–350 potilasta vuorokaudessa, kertoo osastonhoitaja Eija Marin-Pekkala.
“Meillä on aiemmin ollut hyvin vakavia tilanteita, joihin me emme enää halua joutua.”
Muistisairaiden potilaiden karkailu Oulun yliopistollisen sairaalan yhteispäivystyksestä pyritään estämään niin sanotuilla dementiarannekkeilla.
Muistisairaiden käteen kiinnitetään ranneke, joka laukaisee hälytyksen jos potilas yrittää poistua päivystyksen pääovesta tai muista sairaalan ovista.
– Hälytyksiä on ollut säännöllisesti. Olemme tyytyväisiä järjestelmän toimivuuteen, yhteispäivystyksen osastonhoitaja Eija Marin-Pekkala kuvailee.
Dementiaranneketta käytetään myös useilla muilla OYSin osastoilla. Yhteispäivystyksessä on tehty lisäksi rakenteellisia muutoksia, minkä ansiosta hoitohenkilökunta pystyy seuraamaan hoitoa odottavia muistisairaita aiempaa paremmin.
Eristyspotilailla puheyhteys hoitajaan hälytyslaitteella
Dementiaranneke on osa yhteispäivystyksen langatonta henkilöturva- ja hoitajakutsujärjestelmää. Sen keskiössä on jokaiselle potilaspaikalle asennettu hälytysnappi. Sitä painamalla potilas saa hälytettyä hoitohenkilökuntaa luokseen esimerkiksi tullessaan huonovointiseksi.
Katossa oleva näyttötaulu osoittaa, mihin huoneeseen tarvitaan apua. Siitä kielii myös huoneen yläpuolelle syttyvä punainen valo.
KUVA: Pekka Peura
Eristettäville potilaille tarkoitetuissa hälytyslaitteissa on myös puheyhteys. Hoitaja voi kysyä, mikä potilaalla on hätänä ja tuoda hänen tarvitsemansa avun, kuten lääkkeitä.
Hoitajakutsunapit on asennettu myös yhteispäivystyksen tilojen seiniin, potilasvessoihin ja kaikkiin tutkimushuoneisiin.
Hoitohenkilökuntakin voi hyödyntää kutsujärjestelmää hälyttääkseen lisäkäsiä esimerkiksi potilaan nostamista varten. Sijainti näkyy myös tiettyjen työhuoneiden seinille asennetuista tableteista.
Apua hälyttäneen potilaan sijainti näkyy tiettyjen työhuoneiden seinille asennetuista tableteista.
KUVA: Pekka Peura
Kattoon asennetut valotaulut kielivät, missä huoneessa ja millä potilaspaikalla tarvitaan hoitajaa. Nappia painaneen tunnistaa myös kyseisen huoneen oven yläpuolelle tai potilaan vuoteen yläpuolelle syttyvästä valosta.
Päivystyksessä oli aiemminkin hoitajakutsujärjestelmä. Marin-Pekkalan mukaan se järjestelmä ei ollut yhtä kattava kuin nykyinen.
– Nyt tiedämme paremmin, missä tarvitaan apua ja pääsemme potilaan luo yhä nopeammin.
Vakavia tilanteita ei enää haluta
Yhteispäivystykseen on hankittu myös henkilökohtaisia turvanappeja, jonka saavat kaikki vakituiset tai pitkäaikaiset hoitotyöntekijät aina sairaanhoitajista psykiatrisiin sairaanhoitajiin ja laitoshuoltajiin. Lyhytaikaisille työntekijöille on vuorokohtaisia nappeja.
Nappia painamalla voi tehdä elvytyshälytyksen eli kutsua lisää henkilökuntaa elvyttämään potilasta. Sillä voi kutsua paikalle myös sairaalan ympärivuorokautisen vartioinnin.
Ennen kannettavia turvanappeja käytössä oli vain työpöytien alle ja hoitohuoneiden seiniin asennettuja hälytysnappeja. Nyt mahdollisuus kutsua apua kulkee siis aina hoitohenkilökunnan mukana.
Eija Marin-Pekkala sanoo, että niille on ollut tarvetta sillä yhteispäivystyksessä on erilaisia uhkaavia tilanteita säännöllisesti. Siellä käy vilkkaimmillaan 300–350 potilasta vuorokaudessa. Heidän joukossaan on esimerkiksi erilaisia päihteiden käyttäjiä ja potilaita, jotka turhautuvat avun odottamiseen.
– Hoitajien pitää saada tehdä työnsä turvallisesti ja rauhassa. Meillä on aiemmin ollut hyvin vakavia tilanteita, joihin me emme enää halua joutua.
Henkilökunnan turvanapin sinisestä painikkeesta
hälytetään elvytysapua, punaisesta vartijat.
KUVA: Pekka Peura
Muitakin turvajärjestelyjä
OYSin yhteispäivystyksessä on toteutettu erilaisia järjestelyjä henkilökunnan ja potilaiden turvallisuuden parantamiseksi.
Esimerkiksi kameravalvonta on laajentunut niin, että se kattaa koko päivystyksen julkiset tilat.
Henkilöstön koulutuksellista yhteistyötä vartioinnin kanssa on lisätty.
Päivystyksen eri tilojen lukitus on arvioitu huomioiden toiminnalliset tarpeet ja turvallisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asiattomien henkilöiden pääsyä esimerkiksi hoitotiloihin on rajoitettu.
Poliisi tutki aiemmin tapausta, jossa yhteispäivystyksessä potilaana olleen naisen epäillään joutuneen kahden miehen raiskaamaksi. Juttu on syyteharkinnassa.
OYSin tekemän sisäisen selvityksen mukaan päivystyksen henkilökunta toimi tilanteessa sovittujen ohjeiden ja toimintamallien mukaisesti.
Kirjoittaja SUSANNA KEMPPAINEN
